lauantai 30. kesäkuuta 2012

Neliön mahduttamista ympyrän koloon

Tapasin toissapäivänä ystäväni Anun viiden vuoden tauon jälkeen. Anu on minulle erittäin tärkeä ystävä, enkä vieläkään voi ymmärtää, miten siinä noin pitkä aika pääsikin kulumaan. Anu on myös tullut tässä välissä äidiksi ja sain tutustua hänen suloisiin muksuihinsa ensimmäistä kertaa.

Pitaleivän takana piilossa

Emännällä on horrible hair day, mutta baby niin ihana!

Usein kuulee sanottavan, ettei pitkäkään tauko todellisen ystävän kanssa jäykistä jälleennäkemisen tunnelmaa. Näin oli meidänkin tapaamisessamme. Sivusta seurattuna meno olisi ollut varmasti jokseenkin hupaisaa. Koetimme intensiivisesti päivittää tapahtumia toisillemme noin 2,5 minuutin pituisissa jaksoissa. Lapsillakin oli nimittäin meille kovasti asiaa. Tästä koomisesta aiheesta toiseen poukkoilusta huolimatta saimme kivasti kiinni toistemme tapahtumista. Anu kiteytti asian kiitosviestissään osuvasti: "Viiden vuoden tarinoita ei pysty hoitamaan päivässä, sehän on niin kuin neliön tunkemista ympyrän koloon - mahdotonta!".






Söimme sitruunamarinoituja kanavartaita, valkosipuli-yrttijogurttikastiketta ja kotitekoisia pitaleipiä. Kanojen marinadi on muunnos Donna Hayn Seasons -keittokirjasta.  Marinadissa käyttämäni säilötty sitruuna on tyypillinen marokkolaisen keittiön raaka-aine. Siinä on todella intensiivinen sitruunan maku ja se antaa raikkaan maun marinadille. Säilöttyjä sitruunoita saa ainakin Deli Delin verkkokaupasta www.delideli.fi, sekä heidän Hakaniemen Kauppahallin myymälästä.


Säilöttyjä sitruunoita, luomu sitruunaa ja sitruunasuolaa





Sitruunaiset kanavartaat

400g broilerin rintafileitä
2rkl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
1/2 säilöttyä sitruunaa
1 valkosipulinkynsi
1 tl hyvää merisuolaa
rouhitua mustapippuria

Sekoita oliiviöljy ja sitruunan mehu keskenään. Lisää pieneksi kuutioksi paloiteltu säilötty sitruuna. Raasta sekaan kuorittu valkosipulinkynsi ja lisää merisuolaa ja mustapippuria. Sekoita ainekset sekaisin ja lisää kuutioidut broilerin fileepalat. Anna marinoitua noin tunnin ajan. Pujota palat grillitikkuihin ja paista grillissä kypsiksi.

Valkosipuli-yrttijogurttikastike

2dl maustamatonta kreikkalaista jogurttia (esim. Lihndahls)
2 valkosipulinkynttä
1/2 sitruunan mehu
1tl sokeria
1tl dijon sinappia
kourallinen tuoreita yrttejä, kuten basilikaa, oreganoa tai sitruunasalviaa

1tl hyvää merisuolaa
rouhitua mustapippuria

Sekoita kuoritut ja raastetut valkosipulinkynnet, sitruunan mehu, sokeri, sinappi, merisuola ja mustapippuria jogurtin sekaan. Huuhtele yrtit ja hienonna ne varovasti. Sekoita yrtit kastikkeeseen ja anna sen tekeytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua.

Pitaleivät

5dl haaleaa, kädenlämpöistä vettä
25g hiivaa
1tl suolaa
0,5tl sokeria
noin 7dl luomu vehnäjauhoja
0,5-1dl oliiviöljyä

Pistä uuni lämpiämään 250 asteeseen. Murustele hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja sokeri ja sekoita. Lisää vehnäjauhot pienissä erissä, koko ajan sekoittaen. Lisää lopuksi oliiviöljy ja vaivaa taikina tasaiseksi, kimmoisaksi palloksi. 

Jätä taikina kohoamaan vedottomaan lämpimään paikkaan, keittiöpyyhkeen alle noin puoleksi tunniksi. Muotoile kohonneesta taikinasta tanko ja leikkaa se kahdeksaan osaan. Pyörittele paloista palloja ja litistä ne halkaisijaltaan noin 15cm suuruisiksi, pyöreiksi leiviksi. Anna kohota vielä noin 15 - 20 minuuttia. Paista pitaleivät nopeasti uunissa kullanruskeiksi. Jos et tarjoile leipiä heti, säilytä ne muovipussissa, jotta ne eivät kovetu. Kovettuneet pitaleivät eivät aukene taskuiksi.




Jälkiruoaksi herkuttelimme Anun tuomaa mansikka-santakakkua. Se on lahtelaisen Sinuhen Leipomon erikoisuus. Kakussa on murokakkumainen pohja, hilloa, vaniljakreemi ja kulloinkin ajankohtaisia marjoja tai hedelmiä pinnassa.

Jokos teillä on herkuteltu kesän ensimmäiset kotimaiset mansikat? Entä oletteko jo ehtineet leipoa mansikkakakkuja?

Kiitos Anu ja mukulat visiitistänne, otetaan pian uusiksi! Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua kaikille lukijoilleni!

4 kommenttia:

  1. Vuosikausia jatkuneet ystävyyssuhteet ovat parasta, ja on aina ihanaa huomata, ettei pitkäkään tauko yhteydenpidossa saa ystävyyttä väljähtymään vaan aina voi jatkaa siitä mihin on viimeksi (kauankin aikaa sitten) jääty. Itselläni on jäänyt kotikonnuilta muutama ihana ystävä 25 vuoden takaa ja edelleen pidämme tiiviisti yhteyttä, tästä täytyy olla kiitollinen!

    Harmi kun mansikkasato on tänä kesänä antanut odottaa itseään. Viikonloppuna tuli silti mökillä herkuteltua uusilla kotimaisilla mansikoilla, vaikka hinta huimaakin vielä toistaiseksi. Kyllä kai ne siitä halpenevat kun saadaan lisää lämpöä ja aurinkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Niinuska kommentistasi! Ihanaa kuulla, että ystävyyssuhteet ovat arvossaan sinunkin elämässäsi. Miten väljähtynyttä elämä olisikaan ilman niitä!

      Onneksi ilma on lämmennyt niin, että pian taitaa tulla (taas) kiirus noiden mansikoiden säilömisen kanssa. Havaitsin pihallamme myös lintujen sinisiä jätöksiä... alkaa siis mustikkasesonkikin olemaan lähellä. :)

      Poista
  2. Vuodet kuluu nopeasti, näistä viikoista puhumattakaan ;)
    Kiitos vielä Cilla, oli ihanaa!

    Ei vielä syödessä mutta kanavartaiden kuvaa katsellessa tuli mieleen marinaadi jota teit (ja minä myös) n. 15 vuotta sitten. Olen tietysti hukannut ohjeen. Siihen tuli reilusti seesamöljyä ja sitruunaa/limeä, ja kanavartaita paistaessa huumaavan ihana tuoksu sai kuolan valumaan suupielistä. Ohje oli pehmeäkantisessa, about A4 kokoisessa keittokirjassa aikalailla loppupuolella. Öö, kuten huomaat, muistan kaiken hyvinkin oleellisen, mutten keittokirjan nimeä! Mieti, mieti, mieti...

    Minä olen tilannut mansikat jo hyvissä ajoin tämän paikallisen luomukaupan kautta. Nyt vaan odottelen viestiä mansikoiden saapumisesta. Marjat tulevat Hauholta ja parin vuoden kokemuksella voin suositella lämpimästi kaikille. Nam!

    VastaaPoista
  3. Hih, meillä onkin Anu ihanan paljon yhteistä ruokahistoriaa takana! Olen hämmästynyt muistisi tarkkuudesta. :) Taidan muistaa mitä reseptiä tarkoitat, tämä marinadi oli myös meidän hääjuhlien iltapala-kanavartaissa. Resepti on vaan valitettavasti hukkunut, mutta yritän kehitellä sen uudestaan ja palaan asiaan. Jos ei onnistu ihan yks yhteen, niin tehdään sitten päivitetty ja parempi versio. :)

    Oih, luomumansikoita minäkin mielisin, mutta tuntuvat olevan kivenalla täällä Vantaalla. Täytyykin taas tsekata lähitilojen tilanne, josko joku olisi muuttunut luomuksi. Ihanaa tämä kesä ja marja-aika!

    VastaaPoista