Piknikillä Rööperinrannassa

Tapasin eilen lounaalla upean teho duon, Kirsimarin ja Tean. Olin saanut kutsun heidän toimistolleen Rööperinrantaan, entiselle Wärtsilän telakka-alueelle. Sää näytti hyvältä terassiruokailua ajatellen ja päätin viedä kesäisen lounassalaatin mukanani.

Söimme broileri-melonisalaattia ja marinoitua fetajuustoa. Perjantainen salaattilounas kahden energisen ystävän seurassa vaati kuohuviiniä rinnalleen. Kuohuviiniksi valikoitui italialainen Jeio Brut Prosecco. Viiniä luonnehditaan erittäin kuivaksi, mutta siinä on kuitenkin vähän jäännössokeria. Tämän ansiosta se sopi erinomaisesti hedelmäiselle salaatille sekä kesäiseen piknik-tunnelmaan.

Kirsimarin yritys, Design+ / Added Value Design toimii hyvin vahvoin eettisin ja kestävän kehityksen periaattein. Hänen kädenjälkensä näkyy ja on palkittu monessa yhteydessä, mm. naispappien uusimmassa työasumallistossa.

Yksi uusimmista hankkeista on yhteistyö italialaisen C.L.A.S.S (Creativity Lifestyle and Sustainable Synergy) -yrityksen kanssa. C.L.A.S.S tuottaa kestävänkehityksen näkökulmasta tuottetuja tekstiilejä ja kuituja tekstiiliteollisuuden käyttöön. Pääsin ihailemaan Tean suunnittelemia ilta- ja cocktailpukuja, joiden materiaaleina oli käytetty mm. maito- ja rapukuituja. Upeita luomuksia mielenkiintoisesta, eettisesti- ja ekologisesti fiksusta näkökulmasta valmistetuista tekstiileistä. Wau!

www.designplus.fi

Kana-melonisalaatti

400g broilerin rintafileetä

Marinadi
kahden limen kuori raastettuna
yhden limen mehu
0,5dl japanilaista soijakastiketta
1dl rypsiöljyä
rouhittua mustapippuria

Sekoita marinadin ainekset keskenään ja jätä rintafileet marinoitumaan yön yli, tai vähintään 6 tunniksi.

Paista rintafileet kypsiksi, mausta hyvällä merisuolalla ja mustapippurilla. Leikkaa jäähtyneet fileet suupalan kokoisiksi suikaleiksi.

Vaahterasiirappi glaseeratut saksanpähkinät
kourallinen saksanpähkinöitä
reilu loraus vaahterasiirappia

Paahda pähkinöitä kuumalla paistinpannulla. Varo etteivät pääse palamaan. Kaada lopuksi vaahterasiirappi pannulle, ota pannu pois lämmöltä ja sekoita siirappi tasaisesti kaikille pähkinöille.  Anna jäähtyä

Salaatinkastike
puolikkaan sitruunan puristettu mehu (voit käyttää myös marinadista jäänyttä limen mehua)
1 pieni valkosipuli raastettuna
1rkl dijonsinappia
2 tl vaahterasiirappia
3rkl punaviinietikkaa
4rkl hyvää oliiviöljyä
hyvää merisuolaa
mustapipuria

Sekoita ainekset keskenään sekaisin ja tarkista maku. Lisää vaahterasiirappia, jos etikan happo tuntuu kurkussa. Anna kastikkeen makujen tekeytyä hetki ennen tarjoilua.

Leikkaa salaatteja, yrttejä kasviksia ja erilaisia meloneja suurehkoiksi paloiksi. Kasaa salaatti isolle vadille joko kerroksittain, tai sektoreittain. Asettele broilerisiivut  ja pähkinät salaatin päälle ja pirskottele kastiketta päälle


Marinoitu fetajuusto


150g fetajuustoa (luomu) kokonaisena palana (ei pieniä kuutioita)
1dl hyvää oliiviöljyä
pieni kourallinen tuoreita yrttejä, kuten oreganoa, minttua ja basilikaa
ripaus hyvää merisuolaa ja rouhittua mustapippuria

Valuta fetajuusto pakkauksen nesteestä ja asettele kulhon pohjalle. Kaada päälle oliiviöljy ja pieneksi leikatut yrtit. Ripsauta päälle varovaisesti merisuolaa ja pippuria. Anna makujen tekeytyä jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoilua.

Kiitos Godmama Kirsimari ja Superwoman Tea inspiroivasta tapaamisesta. Ajelin kotia kohti suu leveässä hymyssä ja ajattelin, että hommathan on oikeastaan ihan hyvässä järjestyksessä! 

Hyvää ja aurinkoista kesäviikonloppua kaikille lukijoilleni. Huomenna sunnuntaina on muuten myös loistava päivä piknikille!

Paisuttaako luomuruoka kauppakassin hintaa?

Niin se loma loppui tänäkin kesänä ja paluu arkeen on alkanut. Lomalla kuluu arkea enemmän rahaa ja nyt on hyvä aika pohtia rahankäyttöä ja miettiä missä voisi säästää. Katseet kääntyvät ensimmäiseksi ruokaan, joka on merkittävä menoerä nelihenkisessä perheessä. Luomuruoan kalliista hinnasta kuulee usein kommentteja. Tämä on ihan perusteltua ja osittain tottakin. Onhan luomuruoka keskimäärin tavallista kalliimpaa.

Miksi sitten suosin luomuruokaa? Innostuin luomuruuasta noin 6 vuotta sitten. Ekologiset syyt painoivat vaakakupissa, mutta myös kiinnostus omasta hyvinvoinnista alkoi kasvaa. Pienen lapsen äitinä (toinen oli vasta tuloillaan) olin myös kiinnostunut siitä, millaista ravintoa lapseni syövät. Ruokaelämysten harrastajana hurahdin myös luomuelintarvikkeiden puhtaaseen makuun.

Luomua ei tuolloin juurikaan ollut saatavilla, joten ostin kaupoista aina kaiken saatavilla olevan luomuna. Kiitos hyvin kasvaneen luomutuotteiden määrän, tämä ei enää ole mahdollista. Kauppakassin hintalappu nimittäin nousisi melkoiseksi. Harkitsenkin melko tarkkaan sitä, mitkä tuotteet päätyvät kassiini luomuna ja mitkä eivät.

Luomulaadusta koetan olla tinkimättä maidon, jauhojen ja ryynien, sipulien, omenien ja sitruunoiden kohdalla. Tomaatteja, kurkkuja ja salaattia ostan luomuna vain harvoin niiden kalliin hinnan takia. Varsinkin talvella on mielekkäämpää ostaa kotimaista tavallista kuin ulkomailla tuotettua kalliimpaa luomulaatuista. Lihoissa on valitettavan  huonosti vaihtoehtoja ja usein kotiin tulee ostettua tavallista paistijauhelihaa, nauta-sikaluomujauhelihan sijasta. Maksaisin kuitenkin mielelläni luomulihasta vähän enemmän, jos sitä olisi paremmin saatavilla.

Luomutuotteiden lisääntyminen kauppojen valikoimissa on onneksi laskenut hintoja. Kauppojen omien tuotemerkkien luomutuotteet ovat nykyisin tuttu näky kauppojen hyllyillä. Näiden ja kasvaneen kysynnän avulla luomun hintaa on saatu alemmas.

Väitänkin, että luomulaatuisen ruoan hintaeron sijasta, meidän perheen ruokalaskua paisuttaa huonosti suunnitellut kauppalistat ja sen myötä ruoan pois heittäminen. Häpeäkseni tunnustan kaappeja siivotessani heittäneeni taas kerran leivän kannikoita, nahistuneita porkkanoita ja päiväyksen yli menneitä jugurttipurkkeja roskiin. Päätin ottaa ryhtiliikeen tässä asiassa, suunnitella aterioita paremmin ja ostaa ruokaa harkitummin. Edellisen päivän ylijääneiden raaka-aineiden uudelleenkäytössä on myös petrattavaa.

Tuumasta toimeen. Tein edellisen päivän grillatusta broilerinfileestä lounassalaatin. Paloittelin astian pohjalle salaattia, lisäsin kerroksittain kaapista löytyneitä left over raaka-aineita. Mukaan pääsivät höyrytetyt haricot- ja canneloni-pavut, kirsikkatomaatteja, basilikanlehtiä, keittettyä perunaa ja ricottajuustoa. Salaatin päälle meinasin pirsokotella vielä oliiviöljyä ja ripauksen hyvää merisuolaa. Tästä syntyi mainio lounassalaatti töihin mukaan otettavaksi.

Tulipahan kirjoitettua pitkästi, mutta aihe on minulle tärkeä ja kuulisinkin mielelläni kommenttejanne tähän liittyen. Syödäänkö teillä luomuruokaa? Entä onko sinulla hyviä left over -reseptejä varastossasi? 

Otetaan tästä vuodatuksesta ja lompakon nyörien kiristelystä huolimatta vielä rennosti ja nautitaan kesäisen lämpimistä keleistä hyvän ruoan kera!

Lisää kuvateksti

Varpajaiskakkua

Meidän naapuriin on syntynyt ihana pikkuinen prinssivauva! Pääsimme heti tuoreeltaan onnittelmaan uutta untuvikkoa ja laskemaan suloisia pieniä varpaita. Miksiköhän ne varpajaiset muuten ovat oikeasti vaan miesten juttu?

Juhlistimme vauvan maailmaan tulemista varpajaiskakulla. Kakun resepti on Sukulan Jyrkin Mansikkakakkua à la Alma -nimisestä ohjeesta. Lieneekö Jyrki tehnyt kakkua Alma tyttärensä kunniaksi?

Suurempi kakku, jossa oli koristeena nektariinia, vadelmia ja minttua.

Olen leiponut kakkua kahdesti, ensin neljälle hengelle ja tällä kertaa tuplakokoisena. Kakku on nopea ja helppo valmistaa. Pidän myös siitä, että siihen tulee vain pieni määrä vehnäjauhoja. Voita, sokeria ja suklaata tulee kuitenkin reippaasti, joten mikään terveyskakku se ei ole. Se toimii mielestäni loistavasti jälkiruokakkuna, ja sen voi mansikoiden lisäksi koristella muillakin kauden marjoilla tai hedelmillä.

Sydämelliset onnittelut vielä ihanille naapureillemme ja tervetuloa maailmaan vauva! Terkkuja myös Sukuloille sinne Piemonteen, Italiaan. Kerrassaan loistava kakku!

Pienempi kakku, jossa oli koristeena mansikoita, passionhedelmää ja kurkkuyrtinkukkia.

Varpajaiskakku 

(Mansikkakakkua à la Alma, by J. Sukula)

8:lle

Kakkupohja kannattaa leipoa ajoissa valmiiksi ja täyttää vasta täysin jäähtyneenä. 

Suklaakakkupohja

250g tummaa suklaata

250g voita

2dl sokeria

4 kananmunaa

4rkl vehnäjauhoja (tai polentaa Jyrkin tapaan)

2rkl kaakaojauhetta

1,5tl leivinjauhetta (puolikkaaseen kakkuun1tl)

voita ja vehnäjauhoja kakkuvuoan valmisteluun

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele ja jauhota kakkuvuoka. 

Leikkaa voi pienemmiksi kuutioksi ja paloittele suklaa pieneksi paloiksi. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa. Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Tähän menee tovi aikaa, mutta vaiheesta ei kannata fuskata. Huolellinen työ näkyy kakun rakenteessa ja maussa (ei maistu kananmunalle). Vaahto on valmista, kun vatkaimella piirretty kuvio jää hetkeksi vaahdon pintaan.

Sekoita kuiva-aineet keskenään sekaisin. Sekoita suklaa-voiseos kananmuna-sokerivaahtoon varovaisesti käännellen. Siivilöi kuiva-aineet joukkoon ja sekoita varovasti mutta huolellisesti joukkoon. Kaada taikina jauhotettuun kakkuvuokaan ja laita uuniin kypsymään. Kypsymiseen menee noin 50 - 60 minuuttia (pienellä kakulla vähän lyhyempi aika). Kakun ei tarvitse kypsyä täysin kuivaksi, vaan se saa jäädä vähän kosteaksi keskeltä. 

Mascarponevaahto

400g mascarponejuustoa (kaksi purkillista)

noin 1dl tomusokeria 

1tl kuohukermaa

1 appelsiinin raastettu kuori

Vaahdota kerma ja tomusokeri, lisää mascarpojuuston joukkoon. Lisää appelsiinin kuoriraaste (ja halutessasi tilkka mehua) ja sekoita ainekset sekaisin. 

Levitä mascarponevaahto kakun päälle. Leikkaa marjoja tai hedelmiä kakun pinnalle. Koristele esim. mintun- tai sitruunmelissan lehdillä. 

Zucchini, rakkaani!

Kirjoitin joskus aikaisemmin linssien aliarvostuksesta Suomessa. Toinen raaka-aine, joka uinuu suomalaisten suosiossa on kesäkurpitsa. Tiedän sen olevan suosittu kasvimaiden kesävieras helppoutensa ja runsassatoisuutensa takia. Usein kuulee kuitenkin päivittelyä siitä, ettei sadolle oikein meinaa keksiä mitään tekemistä. Tämän kuitupitoisen, maukkaan ja helposti sulavan herkun toivoisi saavan suuremman suosion ruokapöydissämme.

Rakastan kesäkurpitsan vaatimatonta, vähäeleistä, mutta ihanan pähkinäistä makua. Herkullisen maun varmistamiseksi on tärkeää korjata sato tarpeeksi ajoissa, ennenkuin se liian suuri kokoisena menettää pähkinäisen makunsa tai muuttuu kitkeräksi.

Helsingin Sanomien Ruoka -osiosta löytyi kiva grillatun kesäkurpitsan ja ricottajuuston ohje. Epäröin tehdä postausta Hesarin julkaisemasta ohjeesta (kaikkihan tämän nyt on jo nähneet), mutta rohkaisin kuitenkin mieleni. Iso osahan teistä, ihanista lukijoistani, asuu ulkomailla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 

Ricotta ja kesäkurpitsat ovat lähes täydellinen pari. Suosittelen tätä herkkua joko grillatun lihan tai kalan  kaverikisi tai ihan sellaisenaan kasvisruokana. Tähän reseptiin kannattaa satsata luomusitruunoita. Niitä  kannattaa käyttää aina, kun ohjeessa on raastettua sitruunankuorta, koska tavallisten säilöntäaineet ovat juuri tuossa kuorikerroksessa.  Luomusitruunoiden maku on myös omaa luokkaansa ja niitä saa nykyisin kaupoista läpi vuoden.

Grillatut ricotta-kesäkurpitsat


3 pientä kesäkurpitsaa
oliiviöljyä
1tl hyvää merisuolaa
mustapippuria
yhden luomusitruunan raastettu kuori
2tl sitruunamehua
1tl ruokokidesokeria
2rkl tuoretta minttua
250g ricotta-tuorejuustoa
1/2dl rouhittuja pistaaseja (tai esim. cashew-pähkinöitä)

Pese kesäkurpitsat ja leikkaa niiden kannat pois. Leikkaa ne pituusuunnassa ohuiksi viipaleiksi ja voitele oliiviöljyllä. Grillaa kauniin värisiksi grillissä tai paistinpannulla.

Nosta grillatut viipaleet laakealle vadille tai lautaselle ja mausta merisuolalla, mustapippurilla, sitruunan kuoriraasteella, sitruunamehulla, sokerilla ja oliiviöljyllä.

Anna maustua noin 30 minuutin ajan. Silppua minttu ja ripottele se kesäkurpitsaviipaleiden päälle. Lisää ricotta nokareet, silputtu minttu ja pistaasit juuri ennen tarjoilua.

Aurinkoisen sään kunniaksi vietimme tänään koko päivän pihalla. Yrtit alkavat vihdoinkin rehottaa ruukuissaan ja tomaatit ovat venähtäneet täyteen komeuteensa. 

Pihalle ilmestyi myös luomukauppa, jonka valikoimissa oli lähimetsän antimia. Metsässä näyttää kasvavan kahta eri lajiketta (kirsikka ja laku) mustikkaa... kumpaahan ostaisin ensiksi? Ihanaa ja aurinkoista loppuviikkoa!