maanantai 30. tammikuuta 2012

Mihin me vielä joudutaan näiden suppilovahveroiden kanssa

Syksyn sienisato oli niin huikea, että meillä kaapit suorastaan pursuilevat kuivattuja sieniä. Veikkaanpa, että näin voi olla myös muissakin suomalaisissa kodeissa. Päätinkin tehdä sienillä ja aprikoosihillolla täytettyä porsaanfileetä, jotta meillä olisi taas hyvä syy säilöä sieniä ensi syksynäkin. Ruoka sopi mielestäni hyvin lumileikkien täyteisen sunnuntain päivälliseksi.

Onkos täällä linjoilla joku muukin sienistä viikonloppuna kokkaillut? Olisi kiva kuulla vinkkejänne säilöttyjen sienien valmistamiseksi.

Energistä alkuviikkoa!


Ruoka maistui aurinkoisessa pakkassäässä peuhaamisen jälkeen.

Suppilvahveroilla täytetty porsaanfilee

1,5 kg porsaan ulkofileetä
Hyvää merisuolaa
Mustapippuria
3 rkl aprikoosihilloa
3 kourallista kuivattuja suppilovahveroita
Tuoreita yrttejä, kuten oreganoa tai timjamia
Oliivöljyä
Voita

Paistinarua

Luomuperunoita
Punasipulia
Chilirouhetta

2 punasipulia
1 rkl hunajaa

1 prk (2dl) demi glacea
1 rkl Philadelphia (tai muuta vastaavaa) maustamatonta tuorejuustoa
2 tl aprikoosihilloa
1-2 dl luomukermaa
Maizena -tummaa kastikesuurustetta

Parsakaalia, porkkanoita tai muita vastaavia kasviksia - mieltymystesi mukaan.

Ota porsaanfilee ajoissa huoneenlämpöön. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Puhdista kalvot ja suurimmat rasvat pois fileen pinnasta. Leikkaa viilto fileen paksuimaan kohtaan n. 2/3 syvyydeltä, niin että filee jää pohjasta kiinni, eikä halkea kahdeksi osaksi. Levitä filee auki ja painele se matalaksi.

Ripottele fileen sisäpintaan merisuolaa ja mustapippuria ja levitä hillo tasaisesti. Hienonna suppilovahverot  pienemmäksi ja ripottele ne ja hienonnetut yrtit hillon päälle. Käännä filee umpeen ja sido se narulla kiinni. Homma onnistuu hyvin myös puisilla hammastikuilla.

Pese huolellisesti perunat ja leikkaa ne ronskeiksi kuutioksi. Öljyä iso uunipakki ja laita perunat siihen (porsaanfilee ja sipulit tulevat samalle pakille myöhemmin). Mausta ne merisuolalla, mustapippurilla ja chilirouheella. Laita perunat uuniin.

Paista porsaanfileetä kauttaaltaan valurautapannulla voin ja oliiviöljyn seoksessa, kunnes se saa kauniin värin. Hiero pintaan merisuolaa ja mustapippuria. Aseta paistomittari fileen paksuimpaan kohtaan ja laita filee uunipakkiin perunoiden viereen kypsymään.

Valmista tässä välissä kastike. Laita demi glace kattilaan sulamaan. Lisää tuorejuusto, hillo, merisuolaa ja mustapippuria. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen noin 10 minuutin ajan. Lisää kerma ja kiehauta kastike. Suurusta tarvittaessa Maizena suurusteella. Tarkasta maku ja lisää mausteita tarvittaessa.

Höyrytä parsakaalinkukinnot ja paloitellut porkkanat vesihöyryssä kypsiksi. Ripsauta niiden päälle vähän merisuolaa.

Kuori ja leikkaa punasipulit lohkoiksi. Aseta ne porsaanfileen kypsymisen loppuvaiheessa uunipakkiin ja valuta hunaja ja vähän öljyä niiden pintaan. Sipulit paahtuvat uunissa n. 10 - 15 minuutissa. Porsaanfileen kypsymisaika riippuu fileen koosta ja sen lämpötilasta uuniin laitettaessa. Porsaanlihan sisälämpötilaksi riittää 70 astetta. Kääri filee uunista poistamisen jälkeen folioon ja anna sen vetäytyä noin 10 minuutin ajan. Leikkaa fileestä narut pois ja paloittele se annokokoisiksi paloiksi.



Tommasi Ripasso Valpolicellan keskitäyteläinen, mausteinen ja yrttinen maku sopi hyvin tälle aterialle.



perjantai 27. tammikuuta 2012

Linssit - aliarvostetut superstarat

Linssiruoat ovat valitettavan aliarvostettuja suomalaisessa ruokapöydässä, etenkin linssien huikean ravintoarvopitoisuuden huomioiden. Linsseissä on rutkasti proteiinia, kuituja ja vähän rasvaa. Niiden glykeeminen indeksi (GI) on alhainen, eli ne sisältävät ns. hyviä hiilihydraatteja. Ne ovat myös hyvän makuisia, monipuolisia ruoanvalmistuksessa ja edullisia. Syödäänkö teidän perheessänne linssejä ja mikä on sinun suosikkiohjeesi?







Erilaiset linssikeitot ja -muhennokset sopivat mainiosti tammikuiseen pakkaskeliin, mutta mielessäni oli tällä kertaa linssipihvien mehevä ja paahteinen maku. Lisäsin pihveihin pähkinöitä ja kesäkurpitsaa ja tein niiden seuraksi tomaatti-korianterirelishin sekä korianteri-jogurttikastikkeen. Korianterin voi korvata hyvin esim. persiljalla tai basilikalla. Muistathan kuljettaa pakkaskelillä yrtit tosi varovasti kaupasta kotiin.





Linssipihvit
4 hengelle

2 dl vihreitä linssejä
Vettä

1 dl saksanpähkinöitä
2 valkosipulinkynttä

2 rkl maissitärkkelystä
2 rkl korppujauhoja
2 tl jauhettua korianteria
1 tl kuminaa
1/4 tl chilihiutaleita
Hyvää merisuolaa
Mustapippuria

1 rkl oliiviöljyä
1 kananmuna

1/2 kesäkurpitsaa

Voita paistamiseen (voit paistaa pihvit myös uunissa)

Tomaatti-korianterirelishi
3 tomaattia
Oliiviöljyä
Merisuolaa
Mustapippuria
1/2 ruukullista tuoretta korianteria

Jogurtti-korianterikastike
1,5 dl ruoanlaittojogurttia
Merisuolaa
Mustapippuria
1 rkl sitruunanmehua
1 tl hunajaa
1/2 ruukullista tuoretta korianteria

Huuhtele linssit huolellisesti ja keitä runsaassa vedessä kypsiksi (noin 20 minuuttia). Jätä linssit jäähtymään. Lisää tehosekoittimeen pähkinät ja valkosipulinkynnet ja aja ne hienohkoksi rouheeksi. Lisää maissitärkkelys, korppujauho ja mausteet. Aja ainekset sekaisin ja siirrä seos kulhoon.

Soseuta jäähtyneet linssit tehosekoittimessa ja kaada ne kulhoon pähkinä-jauho-mausteseoksen joukkoon. Lisää öljy ja kananmuna ja sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää lopuksi karkealla terällä raastettu kesäkurpitsa ja sekoita huolellisesti.

Paista taikinasta pihvejä joko uunissa tai paistinpannulla.

Paloittele tomaatit pieniksi kuutioiksi. Lisää tomaattien sekaan loraus oliiviöljyä, vähän merisuolaa ja mustapippuria. Hienonna korianteri ja lisää joukkoon. Jätä relishi maustumaan hetkeksi.

Sekoita jogurtti, ripaus merisuolaa ja mustapippuria, hunaja ja sitruunanmehu sekaisin. Lisää hienonnettu korianteri ja jätä kastike tekeytymään hetkeksi.

Tarjoile hyvän ja raikkaan salaatin, keitettyjen perunoiden tai pastan kanssa. Nauti talvipakkasista iloiten.

Hyvää viikonloppua!



torstai 26. tammikuuta 2012

Ylistyslaulu tanskalaisille ja niiden voileiville

En malta olla vielä kerran palaamatta Kööpenhaminan tunnelmaan. Emme ole lakanneet ystävättäreni kanssa hämmästelemästä tanskalaisten ystävällisyyttä ja avuliaisuutta. Palvelu toimi hyvin ja oli silmiinpistävän ystävällistä ravintoloissa ja kaupoissa. Ihastuttavaa oli myös se, että kartta kädessä kadunkulmaan seisahtuessamme pysähtyi aina joku paikallisista oma-aloitteisesti tarjoamaan apuaan. Onko teistä joku kokenut samaa Tanskan matkoillanne?





Aurinko paistoi kirkkaasti ja kaupunki juhli kuningatar Margareeta II:n 40-vuotista valtakautta. Keskustan kävelykatu Strøget oli täynnä Tanskan lippuja käsissään heiluttelevia, iloisia ihmisiä. Kahvilat ja ravintolat tarjosivat juhlaan teemoitettuja herkkuja ja kauppojen ikkunat oli somistettu onnitteluteippauksin. Pääsimme myös vilkuttamaan kuningattarelle, kun hän ajoi hevosvaunuissaan ja komeassa saattueessaan ohitsemme.


 



Yksi mieleenpainuvimmista kahviloista oli kahvilaketju Lagkagehuset'in kahvila Strøgetillä. Kahvilassa oli upeat leipä-, leivos- ja kahvivalikoimat. Leipiä myytiin sekä täytettynä, että kokonaisina kotiin vietäväksi. Leivosvalikoimassa oli luonnollisesti myös kuningattaren 40v. juhlaan suunniteltu cupcake ja henkilökunnalla, mitäs muutakaan kuin, kruunut päässään.




Hymy ei hyytynyt kruunupäiltä kiireessäkään!


Aikaisemmassa postauksessani mainitsin olleeni tovin gluteenittomalla ruoakavaliolla. Lipesin kokeilustani juurikin tällä reissulla. Voileivät, täytetyt sämpylät, piiraat ja leivonnaiset olivat vaan liian houkuttelevia. Ensimmäinen lankeemukseni oli serranokinkulla ja runsaalla salaatilla täytetty rustiikkisämpylä, joka oli maustettu ihan taivaallisella sinappikastikeella. Koetin jäljitellä tämän kastikeen makua ja pääsinkin mielestäni aika lähelle. Kastike sopii hyvin myös muiden lihatäytteisten leipien, kuten paahtopaistileivän kastikkeeksi.

Serranokinkkuleivän sinappikastike

1dl majoneesia (joko itsetehtyä, tai esim. Kavlin luomumajoneesia)
2 rkl Dijonsinappia
1/4 kurkumaa
Hyvää merisuolaa
Mustapippuria
1/2 ruukullista tuoretta rakuunaa

Hienonna rakuuna. Sekoita kaikki ainekset keskenään raaka-aineluettelon mukaisessa järjestyksessä ja anna kastikkeen makujen tekeytyä rauhassa.

Leiväksi paistoin paistovalmiita rustiikkipatonkeja. Leikkasin jäähtyneet patongit pienempiin osiin ja halkaisin ne. Voitelin leivänpuolikkaat maustamattomalla tuorejuustolla. Lisäsin runsaasti (niin että syödessä tippuu vähän syliin) salaattisekoitusta, serranokinkkua, vuohenmaitojuustoa ja reilusti sinappikastiketta.


Danish people we love you!
Thank's a million for your generous hospitality and warmness!

maanantai 23. tammikuuta 2012

Jauheliha on pop

Varastin tuon oivan otsikon Glorian ruoka&viini -lehdestä. Lehdessä mainittiin jauhelihan uusi tuleminen ja kysyttiin vieläkö fileeseen on varaa. Olen samaa mieltä siitä, että 40 euroa neljän hengen fileepihveistä on vaan liikaa. Päätinkin tehdä sunnuntaiksi jotain kivaa jauhelihasta.

Jauhelihan lihapitoisuuksista ja laadusta nousee aika-ajoin negatiivista keskustelua julkisuuteen. Kävin Hakaniemen Kauppahallissa selvittämässä, mikä lihakauppiaiden mielestä on hyvää jauhelihaa ja miksi. Reinin Lihan iloinen myyjärouva aloitti ylistämällä tuoreen lihan makua. Suojakaasuun pakkaaminen vaikuttaa olennaisesti lihan makuun. Jauhelihan koostumuksella on myös iso merkitys. Korkea sidekudospitoisuus paljastuu paistettaessa, kun iso osa lihasta haihtuu paistinpannulla. Hyvälaatuisesta tavaraa haihtuu vähemmin ja se pysyy pannulla napakampana.

Minulle kerrottiin myös, että kun olen kokeillut tuoretta jauhelihaa, en kuulemma suostu enää käyttämään muuta. Yritin ostaa tuplamäärän ja laittaa puolet pakkaseen, mutta myyjä kieltäytyi tästä kohteliaasti hymyillen. Ei auta muu, kuin palata Hakaniemen Kauppahalliin uudestaan.

Vanhempani ovat lähteneet sydäntalvea karkuun Portugaliin ja ikävää lievittääksemme päätin valmistaa dolman äitini ohjeen mukaan. Äitini valmistaa näitä juuri tällaisena lumisena talvipäivänä ja onnistuu taikomaan niihin ihan täydellisen maun. Dolma on yleisnimitys kasvis- tai lihatäytteisille kasviksille, joita syödään joko kylmänä tai kuumana. Suomalaisille tunnetuimmat dolmat ovat varmaankin viininlehtikääryleet. Äitini reseptissä erilaisia kasviksia täytetään jauheliha-riisiseoksella ja ne kypsennetään tomaattikastikkeessa.





Dolma
4-6 henkilölle

Munakoisoja, sipuleita, tomaatteja, erivärisiä ja -muotoisia paprikoita

1,5 dl riisiä tai ohraa
Vettä

300 - 400 g jauhelihaa
Oliiviöljyä
Merisuolaa
Mustapippuria
1 tl garam masalaa
1 tl chilijauhetta
0,5 tl muskottipähkinää
4 valkosipulinkynttä
1 dl keltaisia sultanarusinoita
1dl pinjansiemeniä

1 iso plo sileää tomaattisosetta tai 2 tlk tomaattimurskaa
1,5 rkl tomaattipyrettä
4 tl kasvisliemijauhetta tai 1 kasvisliemikuutio
1 rkl oreganoa

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen ja riisit kiehumaan runsaaseen veteen. Koverra sipulit ontoiksi terävällä veitsellä. Leikkaa sipuleiden sisukset ja kaksi kuorittua valkosipulinkynttä pieniksi kuutioksi. Kuullota sipulit paistinpannulla oliiviöljytilkassa. Lisää jauheliha ja ruskista se kypsäksi. Lisää suola, mustapippuri, garam masala, chili ja muskottipähkinä. Sekoita ja anna seoksen tekeytyä muutama minuutti. Ota pannu pois lämmöltä ja lisää pienen hetken kuluttua rusinat, pinjansiemenet ja valutettu riisi. Maista ja lisää suolaa tarvittaessa.


Terävä ja pitkäteräinen kasvisveitsi on  koverruksen tärkein työväline.

Malmgårdin kartanon viljariisiä, rusinoita ja pinjansiemeniä, jauhelihaan sekoitettavaksi.
Kuori ja hienonna loput valkosipulinkynnet ja kuullota niitä hetki oliiviöljyssä kattilassa. Lisää tomaattimurska, tomaattipyre, kasvisliemi ja oregano. Sekoita ja jätä kastike hautumaan hiljaisella lämmöllä.


Käytin kastikkeeseen sileää tomaattisosetta.

Koverra loput kasvikset. Voitele uuniastia oliiviöljyllä. Täytä kasvikset jauhelihaseoksella ja asettele uuniastiaan kerroksittain. Laita sipulit alimmaiseksi ja tomaatit päällimmäiseksi. Syvä ja kapea uuniastia toimii tähän parhaiten, mutta voit asetella kasvikset myös pitkittäin laakeampaan astiaan. Kaada tomaattikastike kasvisten väliin, laita kansi päälle ja koko komeus uuniin. Kypsennä noin puolitoista tuntia.





Minulla on ollut aina jonkinlainen kiintymyssuhde munakoisoihin. Rakastan niiden makua ja väriä ja olenkin innoissani, kun kaupasta löytyy nykyisin useampia laatuja, kuten näitä käyttämiäni raidallisia. Kysyin kuopukseltani, tietääkö hän mitä kasviksia nämä ovat. Hän vastasi spontaanisti: "No toinen on munakoiso ja toinen on luumu.". Olinpa ylpeä pienestä pojastani! Rehellisesti sanottuna, munakoisot jäivät kyllä meidän pojilta syömättä ja ajattelinkin seuraavalla kerralla lisätä kesäkurpitsaa niiden lisäksi.

Iloista alkuviikkoa!

Tämä toinen on luumu ja toinen munakoiso.
Ja näistä saa myös Sulo-mörön tukan.







perjantai 20. tammikuuta 2012

Gluteenifiksu ruokavalio

Tunnustettakoon, että minussa on hieman terveyshifistelijän vikaa. Hurahdan helposti kokeilemaan uusimpia villityksiä ja taidan välillä paasata ystävilleni terveellisestä ravitsemuksesta liikaakin (anteeksi!). Innostumisistani huolimatta uskon, että tärkein periaate terveelliseen syömiseen liittyen on rentous ja stressittömyys. Toivon että tämä välittyy myös täällä blogissa, tiukkapipoisen dieettiluennoinnin sijasta. En myöskään usko tarkkaan, yhden ruokavalion malliin, vaan mielestäni on tärkeää löytää itselleni hyvää tekeviä raaka-aineita ja ruokia ja yhdistellä näistä minulle räätälöity ruokavalio.

Luin taannoin europarlamentaarikko Satu Hassin haastattelun ja vaikutuin siitä, miten gluteeniton- ja paleoruokavalio oli vaikuttanut hänen terveyteensä. Hän on saanut apua mm. selkävaivoihinsa jättämällä gluteeniviljat pois ruokavaliostaan. Tämä artikkeli sai minut pohtimaan viljojen määrää perheemme ruokavaliossa. Voisikohan ylenmääräisessä vehnän-, ohran ja rukiin syömisessä oli osasyynsä väsymykseen, vatsanturvotuksiin ja muihin ruoansulatusvaivoihin?

Asiasta innostuneena olin muutaman kuukauden täysin gluteenittomalla ruokavaliolla ja huomasin sen sopivan elimistölleni ja ruoansulatukselleni erinomaisesti. Täysin gluteenittomaan ruokavalioon en kuitenkaan ole päätymässä, mutta gluteenifiksuksi voisin kyllä ryhtyä. Yritän pienentää vehnä-, ohra- ja ruisleipien määrää ruokavaliossani ja leipoa aina välillä gluteenitonta leipää. Juureenleivottuun, tuoreeseen vehnäleipään syntynyttä rakkaussuhdettani en kuitenkaan suostu lopettamaan!

Teen gluteenitonta arkileipää yksinkertaisena peltileipänä. Taikina jää melko löysäksi ja taputtelen sen jauhojen ja kaurahiutaleiden avulla pellille. Taikina saa kohota rauhassa pellillä, jopa tunnin ajan. Selviät nopeammallakin kohotuksella, mutta leipä jää silloin ohuemmaksi.

Hyvää ja terveellistä viikonloppua!




Gluteeniton kauraleipä

3 dl kädenlämpöistä vettä
2 dl Puuppolan aitokaurahiutaleita (tai vastaavia ns. puhtaita kaurahiutaleita)
25 g hiivaa
1 rkl hunajaa
1 tl hyvää merisuolaa
1 omena
0,5 dl auringonkukansiemeniä
0,5 dl Kaurakuitunen (kypsä kaurarouhe)
2 dl gluteenittomia täysjyväkaurajauhoja
2 dl Tytte -jauhoja (tumma)
0,5 dl rypsiöljyä

Laita kaurahiutaleet turpoamaan veteen vähintään 15 minuutiksi. Murustele hiiva ja sekoita kunnes se liukenee seokseen. Lisää hunaja, suola, raastettu omena ja auringonkukansiemenet. Sekoita tasaiseksi. Lisää jauhot ohjeen järjestyksessä ja sekoita taikina huolellisesti tasaiseksi. Lisää vielä öljy ja sekoita. Voit kohotta taikina tässäkin vaiheessa, mutta riittä jos taputtelet sen suoraan pellille ja jätät kohoamaan. Anna kohota rauhassa ja paista ensin 200 asteessa noin 10 min. ja lopuksi 175 asteessa 15 - 20 min., tai kunnes leipä on kauniin ruskea myös pohjasta.

Muista, että jos leivot keliakiaa sairastavalle henkilölle, tulee varmistua myös siitä, että keittiö ja työvälineet ovat puhtaita gluteeniviljojen jäämistä.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Lohtusoppaa

Sydäntalvea eletään ja lumen lisäksi myös viirustaudit tekevät tuloaan. Flunssakauden ehdoton lohturuoka on lämmin kanakeitto. Olen perinteisesti tehnyt talvisin kanakeittoa inkiväärillä ja kookosmaidolla maustettuna, mutta tänään päätin kokeilla kana-tortillakeittoa. Keittoa kannattaa tehdä tupla-annos ja pakastaa loppu flunssapäivän hätävaraksi.

Löysin kauppareissulla uusia, Reformin valmistamia luomuliemijauheita. Luomulaadun lisäksi näissä ei myöskään ole natriumglutamaattia ja kanaliemen suolapitoisuus on siedettävä 0,9%. Kilohinta oli melkoisesti tavallista liemikuutioita kalliimpi, mutta jauhetta on helpompi annostella pienempiä määriä. Uskon, näiden käyttöhinta tulee loppujen lopuksi paljon lähemmäksi kuutioiden hintaa. Maku on ainakin luonnollisempi, eikä hautaa ruoan omaa makua alleen, tavallisen liemivalmisteen tavoin.

Sopan jälkiruokana söimme hedelmäsalaattia ihanan ystäväni Pirjon hedelmäsalaatin innoittamana. Siihen tuli tavallisempien hedelmien lisäksi pieniksi paloiteltuja, kuivattuja viikunoita ja granaattiomenansiemeniä. Ihana vitamiiniruiskaus lohtusopan loppukaneetiksi.

Terveydeksi!



Kana-tortillakeitto
4-6:lle

n. 400g broilerin rintafileitä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl kuivattua oreganoa
0,5 rkl chilijauhetta
2 tlk säilöttyjä tomaatteja (tomaattimurskakin käy)
n. 0,5 dl vettä
4 tl kanaliemijauhetta (tai 1 kuutio)
1 dl säilöttyä maissia
1 dl säilöttyjä mustia papuja
1 punainen chili
1 ruukku tuoretta korianteria
3 kevätsipulinvartta

Oliiviöljyä
Mustapippuria
Hyvää merisuolaa

Cheddarjuustoa
Tortillalastuja

Paloittele broilerinrintafileet isohkoiksi kuutioksi. Leikkaa sipuli ja valkosipulinkynnet pieniksi kuutioksi. Kuullota sipulit kattilassa, tilkassa oliiviöljyä. Lisää broilerinpalat ja annan niiden ruskistua kauttaalttan. Lisää oregano, chilijauhe, ripaus merisuolaa ja mustapippuria. Anna mausteiden lämmetä hetki ja lisää säilötyt tomaatit, vesi ja kanaliemijauhe.

Anna keiton kiehua miedolla lämmöllä noin 10-15 minuutin ajan. Lisää maissit, pavut, hienonnettu korianteri, paloitellut chili ja kevätsipuli. Anna kiehua vielä noin 10 minuuttia. Tarkasta maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Huomaathan, että cheddarjuustossa ja tortillalastuissa on suolaa.

Raasta cheddarjuusto ja laita sitä keittokulhojen pohjalle. Lisää kuuma keitto ja lopuksi tortillalastut keiton pinnalle.




maanantai 16. tammikuuta 2012

Sisustusmessuilla Tanskassa

Messureissu on nyt ohi ja fiilistelen kotitoimistolla kaikkea ihanaa näkemääni. Formland -sisustus-, lahjatavara- ja ruokatarvikemessut järjestetään kaksi kertaa vuodessa Herningissä, Tanskassa. Pääteemoina messuilla näkyivät ekologisuus, luonnonmateriaalit  ja käsityöt. Huolettomuus, rentous ja leikkimielisyys olivat myös vahvasti läsnä.

Tyylinä esiin nousi ns. ethno chic, mikä on messujärjestäjän mukaan modernin, urbaanin ja kansainvälisen tyylin fuusio. Ethno chic -tyylissä sekoittuvat myös eri maiden perinteiset muodot, värit ja kuviot ja globaali maailma sulautuu yhdeksi kyläksi. Käsityötaitojen arvostus, esineiden kauneus ja käytännöllisyys ovat myös tämän tyylin ydinasioita.














Räsymattoja oli esillä tosi paljon ja ihanissa väreissä. Pidätkö sinä enemmin kirjavista vai yksivärisistä?




Nämä värikkäät, kuvioidut tekstiilit olivat minulle tosi mieleisiä. Tekstiileissä oli paljon sekä Provence- että Marokko-aiheisia kuvioita. Ethno chic -tyyliä parhaimmillaan?

Lastenhuoneeseen voisi ajatella vaikka rohkeampiakin värejä. Rohkeimmat sisustavat näillä toki koko asunnon.







lauantai 14. tammikuuta 2012

Ryppyhoitoja Tanskassa

Terveisiä Kööpenhaminasta. Vierailimme eilen Formland -messuilla Herningissä. Kevään trendit olivat esillä upeissa, kirkkaissa väreissä. Luonnonmateriaalit ja käsityöt olivat erittäin näkyvästi esillä. Räsymatot, joko monenkirjavina tai yksivärisinä tekevät nyt tosissaan tuloaan. Alkakaahan kaivella mattoja ja matonkuteita kaapeista jo valmiiksi esille.

Ruokatrendeissä näkyi vahvasti myös luonnonmukaisuus, korkealaatuiset raaka-aineet ja käsintehdyn leima. Luonnonlakritsan käyttö sekä makeisissa, että ruoka- ja leivontaraaka-aineena tuntuu olevan Tanskassa tosi suosittua. Tässä muutama kuva messuilta, lisää tulee kunhan pääsen takaisin kotiin.

Ai niin, miksikö ryppyhoitoja? Spa-hoitoihin emme tällä reissulla ole vielä ehtineet,  mutta olemme kyllä hoitaneet ryppyjämme nauramalla todella paljon.

Messujen kuvatuimmaksi esineeksi taisi nousta tämä virkattukuorinen rättäri.

Kirkkaat ja pirteät värit antavat lupauksen keväästä.

Tankkauspiste!

The love of good taste - Nicolas Vahé