Raparperimuffinit

Raparperit alkavat olla parhaimmillaan. Ne ovat saavuttaneet lähes täyden mittansa, mutta eivät ole vielä puisevan ylisuuria. Nyt onkin täydellinen aika leipoa ensimmäiset raparperimuffinit. Tein muffinitaikinan Kotilieden ohjeen pohjalta. Taikinaan tulee kardemummaa, joka pyöristää kivasti happaman kirpeää raparperin makua. Käytin ohjeeseen valkoisen sokerin sijasta tummaa ruokosokeria, joka myös muuttaa makumaailmaa hieman paahteisemmaksi.

Kokeilin osaan  muffineista spelttirouheesta tehtyä toscakuorruttetta. Olen käyttänyt spelttirouhetta esim. porkkanakakkutaikinassa aiemmin hyvällä menestyksellä. Pidän sen rapsakasta suutuntumasta ja pähkinäisestä mausta. Kuorrutteessakin se oli minun makuuni, mutta lapsille se taisi olla vähän liian viljaisa. Perinteisempi kauratosca toimisi raparperimuffinin päällä varmasti paremmin.

Viljaisen makuisella speltti-toscalla kuorrutettuina.

Jugurtti-vaniljakreemillä kuorrutettuna.

Toisen kuorrutteen tein kreikkalaisesta jogurtista ja vaniljakreemijauheesta. Kuorrute oli todella nopea valmistaa ja siitä  tuli tavallista voi-tuorejuustokreemiä raikkaampi. Tämä voisi toimia helppona kuorrutteena kesämökilläkin. Käytin jogurttina Lindahlsin (Skånemejerier) isossa, 1 kg:n muovipönikässä myytävää paksua jogurttia. Vaniljakreemijauhetta (Milletti) löytyy K-supermarketeista ja K-citymarketeista.


Raparperimuffinit

5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2,5 dl tummaa ruokokidesokeria
1 rkl kardemummaa
3 kananmunaa
100g voita
2 dl kreikkalaista maustamatonta jugurttia
2,5 dl raparperperia kuutioituna

Vanilja-jogurttikuorrute

2 dl kreikkalaista maustamatonta jogurttia
1 rkl vanijakreemijauhetta

Sekoita vehnäjauho, leivinjauhe, sokeri ja kardemumma keskenään. Sekoita kananmunat, sulatettu voi, jugurtti ja raparperikuutiot omassa kulhossaan sekaisin. Lisää kananmunaseos jauhoseokseen ja sekoita massat huolellisesti sekaisin. Annostele taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Sekoita jogurtti ja vaniljakreemijauhe sekaisin ja kuorruta jäähtyneet muffinit. Koristele mieleisilläsi koristeilla,  kuten tuoreilla marjoilla.

Lopeta jo äiti se kuvaaminen....

Vesirokko alkaa olla jo voiton puolella ja nautimme hetken myös keväisestä puutarhasta. Perennapenkit ovat mielestäni nyt lähes kauneimmillaan. Ne ovat toki upeita täydessä kukassa kesä-heinäkuussakin, mutta jotenkin tämä uuden kasvuston terhakka vihreys kutkuttaa minun esteettistä silmää vielä enemmin. Toinen lempiajankohtani on elokuu. Silloin kaikki on ihanan rehevää ja mehevää ja auringonvalo täyteläisen lempeä. Nyt kuitenkin pitää osata nauttia juuri tästä hetkestä!

Illalla pääsemme laulamaan Suvivirttä koulun kevätjuhlaan. Pitääkin muistaa kaivaa nenäliinat jo valmiiksi esille! Tsemppiä juhlavalmisteluihin kaikille teille, joilla on suuri viikonloppu edessänne. Muistattehan nauttia myös valmisteluvaiheesta ja ottaa mutkat välillä suoriksi, etteivät paineet nouse liiaksi!

Kookoskanaa

Alkukesän makumaailmaan sopii hyvin kookoksella rapeaksi paneroitu broileri. Söimme tätä perheeni kanssa salaatissa, mutta se sopii hyvin myös lämpimälle aterialle lihaksi. Tai oikeastaan sopii jopa paremminkin. Paneroidun broilerin rapeus nimittäin latistuu melko nopeasti salaatin päällä. Salaatin kanssa syötynä se kannattaakin paistaa, koota salaattin päälle ja syödä samantien.

Olen iloinen siitä, että nykyisin marketeista saa maustamatonta broileria lähes aina. Tällä hetkellä on haasteellista löytää kokonaisia, ei ohennettuja broilerin rintafileitä. Olen harmissani noista ohuiksi kengänpohjiksi litistetyistä fileistä. Niistä tulee paistettaessa lähes väkisin kuivia, eikä maku ole ollenkaan kokonaisen veroinen. Mieluummin paistaisin täysikokoisia kuin sellaisia teollisesti litistettyjä ja vähän repaleisia rintafileitä.

Tein kookosbroileria kokonaisista, pulleista broilerin rintafileistä, jotka leikkasin kolmeen osaan. Leikkasin palat kypsinä suupalan kokoisiksi salaattiin. Ohje on adaptoitu Ginas Skinny Tastes -nettisivuilta.

Meillä vietetään vielä tänään vesirokosta toipumispäivää ja sunnistamme nyt raparperipuskille. Toiveissa on päästä leipomishommiin myöhemmin iltapäivällä. Aurinkoista alkukesän viikkoa kaikille!

Kookospaneroitua broileria
6:lle

6 broilerin rintafileetä
6 rkl kookoshiutaleita
0,5 dl korppujauhoja
2 rkl murskattuja maissilastuja (esim. Corn Flakes)
Hyvää merisuolaa
Rypsiöljyä

3 kananmunan valkuaista


Sekoita kookoshiutaleet, korppujauhot ja murskatut maissilastut keskenään kulhossa. Riko kanamunat ja kaada valkuaiset erilliseen kulhoon. Ripottele suolaa broilerin rintafileille. Kasta fileet ensin munanvalkuaisessa ja pyörittele sitten kookos-korppujauhoseoksessa. Paista rapeaksi rypsiöljyssä pannulla tai grillissä.

Soba-nuudelien arvoitus

Ulkomaisissa resepteissä puhutaan usein soba-nuudeleista. Etsinnöistäni huolimatta en ole näitä aikaisemmin perusmarketeista löytänyt. Nyt silmiini osui (K-citymarket Vantaan Tammistossa) King Soba merkkisiä nuudeleita useampaa lajiketta. Kokeilin tänään tummasta riisistä valmistettuja nuudeleita keitetyn lohen ja parsan kanssa.

Nettikartoitus kertoo, että soba-nuudelit tehdään tattarijauhosta, ei esimerkiksi riisistä, kuten nämä minun hankkimani yksilöt. Voi siis olla, että oikeiden soba-nuudeleiden sijasta päädyin valmistamaan King Soba -merkkisiä riisinuudeleita. Oli miten oli, ne olivat hyvän makuisia, käyttäytyivät hyvin keitettäessä (eivät liisteröityneet klimpiksi) ja olivat terveellisiä ja ekologisia tummasta luomuriisistä valmistettuina. Soba-nuudelien etsintä ja selvitystyö jatkuu vielä.

Annos oli itsessään tosi nopea ja helppo valmistaa. Tämäkin voisi kuulua arki-illan nopeat ja terveelliset kategoriaan, mutta sitä kelpaisi hyvin tarjota vieraillekin. Jos keitetty kala tuntuu vieraalta, voi lohen myös grillata tai paistaa. Annoksen saa lapsiystävälliseksi keittämällä lasten annokset pelkässä kanaliemessä tai laittamalla sitruunaruohot ja inkiväärit harsopusissa liemeen kiehumaan.

Lohta, parsaa ja (soba-)nuudeleita inkivääriliemessä
2:lle

200g nahatonta lohifileetä
200g nuudeleita
1/2 puntti vihreää parsaa

1 l kanalientä
2 vartta sitruunaruohoa
50g inkivääriä
1 rkl soijakastiketta
tuoretta korianteria

Leikkaa lohifilee kahdeksi annospalaksi. Pese parsat huolellisesti ja kuori niiden tyvet. Leikkaa parsat kahteen osaan.

Laita kanaliemi suureen, n. 4 l kattilaan kiehumaan. Pese sitruunaruohot ja paloittele ne parin sentin pituisiksi pätkiksi. Kuori inkivääri ja paloittele se ohuehkoiksi siivuiksi. Laita sitruunaruohot ja inkiväärit kanaliemeen ja anna kiehua hiljaisella lämmöllä noin 10 minuutin ajan.

Laita nuudelit kiehuvaan liemeen ja keitä pakkauksen ohjeen mukaisesti kypsiksi. Älä siivilöi nuudeleita, vaan  annostele ne reikäkauhalla suoraan lautasille. Ei haittaa, jos lientä ja sattumia menee jo tässä vaiheessa lautaselle. Syvät pastalautaset sopivat tämän annoksen esillepanoon hyvin.

Kiehauta liemi uudelleen ja lisää parsat ja lohipalat. Lohipalojen ei tarvitse peittyä liemen alle, vaan ne kypsyvät kannen alla, kuuman höyryn ansiosta. Anna parsojen ja lohipalojen kiehua keskilämmöllä noin 10 - 15 minuutin ajan, kunnes lohi on kypsynyt.

Annostele kypsät lohipalat, parsat ja liemi lautasille. Viimeistele annos korianterin lehdillä. Nauti kivassa seurassa ja muista ihastella kaunista kesäiltaa!

Maustevoita tehtailemassa

Nyt on juuri oikea aika aloittaa grillauskausi. Ilma alkaa olla tarpeeksi lämmin, jotta ulkona grillaaminen kannattaa. Toki meilläkin testaattiin grillin toimivuutta jo hyvissä ajoin huhtikuussa, mutta nyt vasta se otetaan tosissaan käyttöön.

Aloitin grillikauden vaatimattomasti näillä pienillä T-luupihveillä!

Meillä grillataan kesäisin todella paljon. Lihat, kalat ja kasvikset kypsyvät ulkona koko kesän ajan. Tämän lisäksi haastan itsenäni aina kesäisin kokeilmaan uusia ruokalajeja grillissä. Viimekesän suosikiksi nousi grillin jälkilämmössä sopivasti jälkkäriksi kypsyvä nektariinipiiras. Onkohan se niin, että sielu ja ruumis kaipaa raikasta ruoanlaittoilmaa ympärilleen pitkän talven ja sisäkokkailujen jälkeen?

Tuntuu myös siltä, että ruoanlaitto on paljon rennompaa kesällä. Aterioiden komponenttien määrä vähenee ja esimerkiksi lämpimiä kastikkeita en juurikaan keitä kesällä. Sen sijaan suosin kylmiä kastikkeita ja erilaisia maustevoita. Näitä voi helposti tehdä isompia eriä varastoon ja nautiskella stressittömimmistä grillauksista.

Valmistin pakastimeen kolme erilaista maustevoita tulevia grilliherkkuja odottamaan. Chili-limevoi sopii hyvin  marinoiduille lihoille, kuten porsaanlihalle, naudalle ja broilerille. Yrtti-sitruunavoi toimii puolestaan erinomaisesti yrittimarinoidun broilerin tai grillattujen kasvisten, kuten maissintähkien kanssa. Klassikko Café de Paris -voi (minun supistettu versioni) on itsessään niin hienon ja moniuloitteisen makuinen, että käytän sitä suolalla ja pippurilla maustetun hyvän naudan fileepihvin kastikkeena.

Miellelläni kuulisin myös sinun kesäherkuistasi. Grillataanko teilläkin yhtä ahkerasti kesäisin, vai onko teillä grilli käytössä läpi vuoden? Entä mikä on sinun grillibravurisi?

Ihanaa ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua!

Chili-limevoi 

150 g voita
1 rkl tulista chilikastiketta (esim. Lousiana Hot Sauce)
2 hienoksi leikattua kevätsipulia
1 tl raastettua limenkuorta
1/2 tl hyvää merisuolaa
mustapippuria

Ota voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmenemään. Lisää chilikastike, kevätsipuli, limenkuori, merisuola ja muutama kierros mustapippuria myllystä. Sekoita ainekset sähkövatkaimella huolellisesti sekaisin. Muotoile voista tanko ja kääri se napakasti leivinpaperin sisään. Rullaa käärön päät umpeen. Laita voi pakastimeen ja leikkaa sieltä tarvittaessa annospaloja.

Yrtti-sitruunavoi 

150 g voita
kuorallinen hienonnettua persiljaa, oreganoa, tilliä
ja ruohosipulia
1 tl raastettua sitruunankuorta

1/2 tl hyvää merisuolaa
mustapippuria


Ota voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmenemään. Lisää yrtit, sitruunankuori, merisuola ja muutama kierros mustapippuria myllystä. Sekoita ainekset sähkövatkaimella huolellisesti sekaisin. Muotoile voista tanko ja kääri se napakasti leivinpaperin sisään. Rullaa käärön päät umpeen. Laita voi pakastimeen ja leikkaa sieltä tarvittaessa annospaloja.

Café de Paris -voi (á la Cilla)

150 g voita
pieni sipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
2 anjovisfileetä hienonnettuna
1 rkl worchesterkastiketta
1 tl dijonsinappia
1 tl paparikajauhetta
1 tl kuivattua rakuunaa
0,5 tl kuivattua timjamia
0,5 tl kuivattua rosmariinia
ripaus cayennepippuria
1 rkl konjakkia
kourallinen hienonnettua persiljaa
ripaus hyvää merisuolaa

Ota voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmenemään. Lisää sipulit, anjovikset, worchesterkastike, dijonsinappi, kuivatut yrtit, cayennepippuri, konjakki, persilja ja merisuola. Sekoita ainekset sähkövatkaimella huolellisesti sekaisin. Muotoile voista tanko ja kääri se napakasti leivinpaperin sisään. Rullaa käärön päät umpeen. Laita voi pakastimeen ja leikkaa sieltä tarvittaessa annospaloja.

Enduroa ja Baskimaan tunnelmia

Olen saanut puolisokseni enduromiehen. Minun panostukseni tähän harrastuksen on ollut lähinnä kotoa käsin kannustaminen. Osaksi lastenhoidollisista käytännön syistä, mutta varmasti myös siksi, etten ole oikein tiennyt  miten tuota lajia pitäisi lähestyä. Siippani synttäreiden kunniaksi ja päästäkseni jutun juoneen itsekin, järjestin yllätysmatkan enduron MM-osakilpailuihin Espanjaan. 

Reissu oli todella onnistunut. Olen hämmentynyt Pohjois-Espanjan huikeista vuoristo- ja merenrantamaisemista. Baskimaan alue on sijoittunut lähes täydellisesti Pyreneiden ja Biskajanlahden kainaloon. Kaupungit vaikuttivat todella siisteiltä ja hyväkuntoisilta, mutta myös vuoristoaluiden metsiä ja niittyjä hoidettiin aktiivisesti. Hämmästelimme myös hyvin hoidettua tieverkostoa. Pienimpienkin vuoristokylien väliset serpentiiniosiot olivat moitteettomasti päällystettyja ja ajaminen oli nautinnollista.  

Baskien vahva, oma kulttuuri-identiteetti heijastui myös ruokaan. Ruoanlaittoa harrastetaan ahkerasti ja pienimmissäkin kaupungeissa toimii aktiivisia gastronomisia seuroja. Vanhan sanonnan mukaan baskit kysyvät itseltään päivittäin kolme kysymystä: Mistä me tulemme? Keitä me olemme? Missä syömme tänä iltana päivällistä? 

Perinteiseen ruokulttuuriin kuuluu mm. turskaa tomaattikastikkeessa ja runsaasti erilaisia papu- ja linssiruokia. Näiden rinnalle on myös noussut ns. uusi baskikeittiö, la nueva cocina vasca, joka yhdistää rohkeasti uutta ja vanhaa.  Tuoretta, vastapyydettyä kalaa oli tarjolla lähes kaikissa ravintoloissa, Atlantin valtameren reunalla kun ollaan. Tapas-kulttuuri oli myös vahvasti esillä, tosin niitä kutsutaan paikallisesti Pintxoiksi. Baaritiskeillä oli toinen toistaan mielenkiintoisempia ja koristeellisempia lajitelmia esillä, joita oli mahdotonta vastustaa.

Bilbaossa on kuuleman mukaan Espanjan tihein baariverkosto asukasmäärään suhteutettuna. Tämä näkyikin kivasti viikonloppuiltoina keskustassa. Baareja oli runsaasti, ja niissä oli myös todella paljon asiakkaita. Tunnelma oli lähes karnevaalimainen, vaikka ihan tavallinen viikonloppu olikin menossa.

Ehdimme vierailla myös kuuluisassa Guggenheim-museossa. Ihmeteltävää riitti erityisesti rakennuksen monitahoisen arkkitehtuurin suhteen. Rakennuksen on suunnitellut Frank Gehry niminen Pohjois-Amerikkalainen arkkitehti ja se avattiin yleisölle vuonna 1997.  Rakennuksen päämateriaalit ovat titanium, lasi ja kalkkikivi. Aika vaikuttava pytinki, täytyy myöntää.

Entäs se enduro sitten? Olin kuvitellut istuvani varikkoalueen tuntumassa naistenlehtiin uppoutuneena. No, yhtään lehteä en reissun aikana ehtinyt lukea, vaan aika kului kisojen intohimoiseen seuraamiseen. Tiesittekö muuten, että MM-sarjassa kilpailee useita suomalaisia huippukuskeja? Kaverit tekevät todella kovaa ja hienoa työtä, jota oli ilo päästä paikanpäälle katsomaan. Parhaillaan ajetaan jo seuraavaa osakilpailua Portugalissa jonka tuloksia seuraamme nyt kotoa käsin. Voi olla myös, että ujuttaudun siippani mukaan Heinolassa elokuussa ajettaviin osakilpailuihin.

Moninkertainen maailmanmestari Juha Salminen lähdössä erikoiskokeelle

Paavo Honkanen saa viimeisiä ohjeita mekaanikolta

Matti Seistola valmistautuu erikoiskokeelle

Otin myös haasteekseni kuvata edes yhden hyvätasoisen kuvan vauhdikkaista ajotilanteista. Se osoittautui kuitenkin liian suureksi tavoitteeksi ensikertalaiselle. Puolestatoistatuhannesta kuvaamastani endurokuvasta vain muutama osoittautui edes jokseenkin tarkaksi ja niistäkin puuttui aina joko kuskin pää tai vähintään toinen rengas. Kamera parkakin taisi olla ihmeissään saamistaan kuraroiskeista. Helpottuneena palaankin taas basilikanoksien ja tomaattien kuvauksen pariin. 

Tutustuin matkalla lahjakkaaseen suomalaiseen valokuvajaan Virpiin, joka oli paikanpäällä kuvaamassa kisoja. Virpille näiden vauhdikkaiden tunnelmien taltiointi ei tuntunut olevan ollenkaan vaikeaa. Virpin tuotantoa voi käydä ihailemassa täällä:

http://www.photovirpimiettinen.com/moottoriurheilu.php

Huomenna, äitienpäivänä saan vapautuksen keittiöhommista, mutta ensiviikolla lupaan taas palata ruotuun ja postata ruoka-aiheisia juttuja. Ihanaa äitienpäivää kaikille lukijoilleni!

Vapun juhlintaa

Juhlimme vappua kotona ihanien ystävien seurassa! Aattoiltana herkuttelimme kalatäytteisillä tacoilla ja valmistelimme ystävättäreni ja hänen poikansa kanssa seuraavan aamun vappu-brunssia. Saimme ystäväperheestä lisävahvistusta brunssille, jolla söimme mm. indonesialaisia kevätkääryleitä, merileväsalaattia, ricotta-kesäkurpitsatäytteisiä pitsoja, kanavartaita ja tietenkin nakkeja ja perunasalaattia. Paistoimme myös munkkeja ja leivoimme sitruunaisen kevätkakun.

Kala-tacojen kanssa söimme guacamolea, kaali-porkkanasalaattia,
limemajoneesia ja pico de galloa (tomaatti-sipuli-korianteri-relishiä)

Keittiöhommissa vierähti aattoiltana useampi tunti, mutta tunnelma oli hilpeän iloinen. En tiedä ihanampaa tapaa valmistautua juhlaan, kuin touhuilla keittiössä läheisen ystävättären kanssa. Sen seitsemää sorttia valmistui kuin itsestään, kuulumiset tuli vaihdettua ja maailmaa parannettua samalla. Ystävättäreni osoittautui myös aikamoiseksi floristiksi ja toivonkin, että saisimme tehdä vielä useampiakin juhlia yhdessä.

Vappupäivä oli ihanan aurinkoinen, mutta melko viileä ja söimme sisätiloissa. Muksujen isosta ikäahaitarista huolimatta yhteinen sävel löytyi ja touhua riitti. Aikuisetkin viihtyivät pitkään ja tarjoilut tuntuivat maistuvan hyvin. Kiitos teille kaikille iloisesta vappuseurasta ja toivottavasti pääsemme pian taas yhteisen pöydän äärelle!

Iloiset vapputunnelmat jatkuvat meillä vielä tänäänkin. Pakkaamme illalla puolisoni kanssa matkalaukut ja  lennämme huomenna Bilbaoon, Espanjaan viikonloppureissulle. Menemme sinne siippani synttäreiden kunniaksi, enduron mm-osakilpailua seuraamaan. Edessä on siis moottoriurheilupainotteinen viikonloppu,  mutta uskon kyllä, että matkaan mahtuu myös Baskimaan herkkuja. Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!